Villasukat lämmittävät jalkoja. Omenat punertavat pihan puissa. Pakko se on myöntää, että kesää viedään kovaa kyytiä syksyn suuntaan. Silti eteisessä odottavt uskolliset, väliaikaiseksi viisivuotta sitten ostetut, sandaalit. Säitä on pidellyt! Ja pitelee!
Kalpikasa näyttää isännän toimesta nousseen järjestykseen. Pinoon... tai mikä se nyt onkaan. Kuution muotoiseen taidetokseen, jossa kaarnapuoli on oikeaoppisesti alaspäin.
Eilen tein lapsen kanssa ihmettelyretken pihapiiriin. Maistoimme, ihastuimme ja syljeskelimme... omenat ovat aika veikeitä. Aikamme saapasjaloin haahuiltua eteen tupsahti pöheikköinen, unohtunut mustaviinimarjapensas. Täynnä pulskia vitamiinipitoisia makoisia marjoja. Tarkemmin katsottuna.. siinähän oli peräti kolme villiintynyttä puskaa.
Tänään vetäisemme saappat jalkaan ja suuntaamme löydölle. Keräämme ja maistelemme. Laitamme kattilat liedelle ja pian tuvassa tuoksuu makea mustaviinimarjamehu. Se lapsuudesta tuttu! Joka talven viimojen tullen karkoittaa vilun ja taudit ja pahan mielen. Niih.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti