Hei ja moi! Nyt en edes ajattele pyytäväni anteeksi, sitä etten ole kirjoittanut tänne mitään moneen aikaan. En yhtiskäs mitään!
Joulu meni.Uusivuosi meni. Kaikesta siitä tohinasta olisi saanut materiaalia vaikka kuinka moneen postaukseen... mutta joskus kaiken töhötyksen keskellä, ei sitten haluakaan kertoa mitään! Tapahtuiko sitten niin paljon, vai mitä se oli, en tiedä! Kirjoittamisen huutavaa pakkoa en kokenut!
Tänään sen sijaan istumme sisällä villaan kietoutuneena. Pakkasmittari näyttää kylmyyden tiivistyneen -32 asteeseen. Ulos ei kertakaikkiaan ole menemistä! Paitsi, että kalapeja pitäisi kiiresti hakea keittiön puulieden valkeaan. Ja niin, aamulla ulos viskatut peitteet pitäisi nostaa sisälle. Ja kaikkeen tuohon pitäisis pukea lämpimästi. Ajatuskin hirvittää!
Aurinko hivelee hangen pintaa ja pehmittää taivaan värejä. Näin käynnistyy tämäkin vuosi, hiljalleen. Luulen, että se tuo muutoksia tämän blogin pitämiseen. Saattaa olla että jatkossa vaan päiväkirjailen.. Tai sitten ei...
yst. terv. Maarit
