Muistan kuinka viime syksynä, jo heti loppukesästä, kannoin tyttären kanssa nyssäkkä tolkulla suppilovahveroa ja rouskua sisään. Suppilovahverot kuivuivat ritilöillä saunassa ja rouskukattiloiden ryöppäyshöyry huurutti keittiön ikkunoita. Harva se ilta...
Sammoin kävi tänä suvena myös mustikkasadon. Puolukkaa ei niin myöskään näy! Mistäs mahtaa moine johtua? Ken tietää, niin kertokoon!
Tässä nyt ihan lohdutukseksi itselleni ja muille ahkerille sienestäjille pikkuinen muisto viimesyksystä... kuva otettu takapihan lammen takaa 18.9.11! Siinä sitä herkkua oli.
Tänne ne ovat kadonneet Etelä-Karjalan suuntaan! Mies menee metsään tunniksi ja tulee sanko täynnä marjoja ja muovikassi pullollaan sieniä... että silleen onni viskelee milloin sinne milloin tänne antimiaan :)
VastaaPoistaAntoisaa syksyä joka tapuksessa ja saa tulla maistelemaan meille jos kova hinku tulee marjojen perään :)