perjantai 27. syyskuuta 2013

OLIPA KERRAN

Taas on se aika elämästä, kun sadut tuppaavat tulemaan ulos. Pomppivat kirjaimet järjestyvät sanoiksi ja ajatusten tulva saa sanat kipittämään paikoilleen. Niin, että tarinat jotka ovat aina olleet jossakin sykkyrällä, pulpahtavat esiin. 

Tänä syksynä, kuten viimesyksynäkin, satu kipittää esiin totena... teatterin muodossa.. Äidillä kynä ja ja tarina ja visio. Isillä tahtipuikko ja sävelet ja nuotit. Kulissit täynnä hyöriviä teatterin tekijöitä! 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti